lauantai 27. tammikuuta 2018

Diskopallo kiertoradalle

"Diskopallo" ja Peter Beck Rocket Lab yhtiöstä.
Kuva © Rocket Lab.
Teksti Kari A. Kuure

Rocket Lab, yksityinen yritys joka tekee kaupallisia rakettilaukaisuja Uudesta Seelannista, on laukaissut avaruuteen monien pienten satelliittien mukana myös hiilikuituisen geodeettisen pallon, jonka 65 sivua on päällystetty peilikirkkailla heijastimilla. 

Yritys nimesi pallon ”Humanity Star’ksi” ja sen tarkoitus on heijastaa vilkkuen auringonvaloa tähtitaivaalta. Yhtiön verkkosivujen mukaan tarkoituksena on ”luoda ihmiskunnalle yhteinen kokemus”.

Tähtitieteilijät ovat harmistuneet vilkkuvasta diskopallosta avaruudessa. Satelliitin rata kulkee Maan napojen kautta, joten se on havaittavissa aika ajoin missä tahansa maapallolla. Sen on arveltu pysyttelevän kiertoradalla noin 9 kuukautta, kunnes ilmakehän kitkan aiheuttama radan muuttuminen tuo sen tiheämpiin ilmakerroksiin, jossa se tuhoutuu.

Tähtitieteilijöiden harmistuksen tuo julkisuuteen astrobiologian professori tohtori Caleb A. Schart Columbian yliopistosta Scientific American tiedejulkaisun verkkosivulle kirjoittamassa artikkelissa[1]. Hänen mukaan jo nyt tähtitieteilijöiden on vaikea löytää valokuvaa, johon jonkin satelliitin heijastama valo ei olisi synnyttänyt valojuovaa. Jos vastaavien diskopallojen määrä tulevaisuudessa lisääntyisi, se hankaloittaisi ja jopa romuttaisi koko tähtitieteellisen tutkimuksen.

Schartin mukaan kenellekään ei tulisi mieleenkään kiinnittää valomainosta jääkarhuun tai yrityslogoa Mount Everestin huipulle. Hän ei ymmärrä (eikä kukaan muukaan tähtitieteessä) miksi yksityiset yritykset millään perusteella saisivat tuhota ihmiskunnan oikeuden pimeään tähtikirkkaaseen ja häiriöttömään yötaivaaseen.

Schart kritisoi myös rakettiyhtiön perustelua ”luoda ihmiskunnalle yhteinen kokemus”. Näin olisi voinut menetellä ensimmäisen sputnikin jälkeen[2] mutta enää nykyaikana se ei onnistu taivaalla vilkkuvan yli kahdentuhannen satelliitin joukkoon lisäämällä yksi vilkkuvalo lisää.

Astrobiologina Caleb A. Schart painottaa vielä keinovalon lisääntymisen luovan ongelmia luonnolle kaikilla tasoilla aina hyönteisistä alkaen. Ihminen joutuu jo koko elämänsä elämään kaupunkien ja elinympäristömme keinovaloissa, jonka seurauksena ihmisillä on vähemmän mahdollisuuksia sopeutua luonnolliseen yön valoon.

Huomautukset


[2] Itse asiassa näin meneteltiinkin mutta ei tästä syystä. Aivan avaruuskauden alussa NASA tutki ilmakehän satelliitteihin vaikuttavan jarruttavaa voimaa (kitkaa ja paine-eroa etu- ja jättösivuilla) 3,6 m pallonmuotoisilla Air Density Explorer –sateliiteilla, joiden pinta oli päällystetty sadoilla pienillä heijastimilla.

Muitakin vastaavia satelliitteja on ollut. Vuonna 1960 NASA laukaisi avaruuteen kaksi satelliittia (Echo 1 ja Echo 2), joiden halkaisija oli 30 metriä. Se täytettiin ilmalla avaruuteen pääsyn jälkeen, jolloin sen metallipinnoitus toimi tietoliikenne heijastimena ja myös ” ihmiskunnan yhteisenä kokemuksena”, sillä isokokoinen pallo heijasti hyvin auringonvaloa.


                                      

perjantai 15. syyskuuta 2017

Linnunradan bongausretki peruttu!

Bongaa Linnunrata! -kampanja jatkuu
koko syksyn.
Valitettavasti säätilankehitys näyttää siltä, että Linnunradan bogausretki Kuhmalahdelle täytyy peruttaa. Tälle illalle luvataan jopa sateita, pilvistä on ainakin ja huomenna lauantaina tilanne on kutakuinkin samanlainen.

Mutta tässä syksy jatkuu vielä lumettomana pitkään, joten eiköhän niitä selkeitä iltoja vielä tule. Tällöin voitte itse kukin itsenäisesti hakeutua pimeän tavaan alueelle Linnunradan bogaamiseen. Aikaisemmissa viesteissä oli kerrottu se toinenkin paikka, jossa ei ole ainoatakaan valolähdettä, tosin tie kulkee siitä vierestä. Mutta iltaisella ei varmasti liikennettä ole niin mahdottomasti, ettei Linnunrataa näkyisi. Tuossa Kuhmalahden paikassa on (tiettävästi) hieman pihavaloja mutta eiköhän niitäkin pääse pakoon kun kävelee hieman niiden vaikutuspiiristä pois.

Linnunradan lisäksi pimeän tavaan alueella voi tietysti nähdä (heikkojakin) revontulia hyvällä onnella. Samoin syksyn aikana voi nähdä kirkkaita meteoreja ja tietysti täysikuun aikaan (joka muuten on huonoa aikaa niin Linnunradan kuin revontulien katseluun) voi ottaa tunnelmallisia maisemakuvia. Radiantti ja Pimeätaivas -blogit julkaisevat mielellään ottamianne kuvia toisten harrastajien ihailtavaksi.




perjantai 8. syyskuuta 2017

Osallistu Bongaa Linunrata! -kampanjan valokuvakisaan!

Bongaa Linnunrata -kampanja haastaa suomalaiset etsimään kotigalaksinsa. Suurin osa meistä ei ole koskaan nähnyt kotigalaksimme himmeää hehkua yötaivaalla. Kolme neljäsosaa suomalaisista elää alueilla, joista Linnunrataa ei voi nähdä paljain silmin. Siksi Tähtitieteellinen yhdistys Ursa yhteistyökumppaneineen haastaa perjantaina 8.9. alkavassa kampanjassa suomalaiset bongaamaan Linnunradan ja jakamaan muiden kanssa kotipaikkakuntansa pimeät kolkat, joissa tähtikirkasta taivasta voi edelleen ihailla.

Bongaa Linnunrata -kampanja kannustaa ihmisiä menemään ulos ja kokemaan yöllinen luonto tähtitaivaineen. Pimeässä paikassa on mahdollista havaita taivaalla kotigalaksimme Linnunradan hennosti hohtava vana, jonka muodostavat sadat miljardit tähdet.

Linnunratahaasteeseen voi osallistua ottamalla kuva Linnunradasta tai sen etsintäretkestä ja jakamalla kuva hashtagilla #bongaalinnunrata joko Instagramissa tai Ursan havaintopalvelu Taivaanvahdissa. Taivaanvahtiin ladatut kuvat ja kuvaukset piirtyvät lisäksi kartalle, jonka rakentuessa muut halukkaat voivat katsella, mistä Linnunradan voisi nähdä. Kun haaste on marraskuussa ohitse, hienoimmat kuvat palkitaan ja kaikkien osallistujien kesken arvotaan elämyspalkinto. Lisäksi kampanjan aikana arvotaan viisi kiikarin sisältävää tähtiharrastajan aloituspakettia.

Kampanjassa on myös vapaaehtoisista koostuva verkosto, joka järjestää avoimia linnunrataretkiä eri puolilla Suomea. Syyskuun tapahtumakalenterissa on bongausretkiä jo ainakin Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa, Hyvinkäällä ja Enontekiöllä.

Hyvin suunniteltu valaistus auttaa näkemään paremmin pimeässä ja eikä kätke tähtitaivasta ihmeineen. Se myös lisää turvallisuutta ja säästää rahaa ja energiaa. Ylimääräinen ja huonosti suunnattu hukkavalo puolestaan häikäisee ja heikentää yöllistä luontokokemusta kätkemällä tähtitaivaan. Yhdessä voimme parantaa elinpiirimme valaistusta. Omakotiasujat, taloyhtiöt, kaupungit ja kunnat saavat halutessaan kampanjasta potkua ja tietoa omaan valosuunnitteluunsa.

Kampanjan järjestää Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry yhdessä yhteiskumppaniensa kanssa. Mukana ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ympäristökeskus, Suomen latu, Suomen valoteknillinen seura sekä useita tähtiyhdistyksiä ja yksityishenkilöitä eri puolilta Suomea.

Lisätietoa Bongaa Linnunrata -kampanjasta löytyy sen verkkosivulta

Ajantasainen tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta www.bongaalinnunrata.fi/

tapahtumia/

Ursa ry käynnisti Bongaa Linnunrata!- kampanjan

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. on käynnistänyt Bongaa Linnunrata -kampanjan. Kampanjan tarkoituksena on kiinnittää suuren yleisön huomio kuinka huonosti kaupungissa elävä nykyihminen voi nähdä Linnunradan ja muut tähtitaivaan ilmiöt. Taivaalle tulvivalla valolla on runsaasti haittavaikutuksia niin luonnolle kuin ihmisille. Monilla paikkakunnilla järjestetään Linnunrata-retkiä pimeän taivaan alueille. Tiedot niistä on myös koottu Ursan #bongaalinnunrata-nettisivulle. Se löytyy osoitteesta https://www.bongaalinnunrata.fi/kampanja/

torstai 7. syyskuuta 2017

Ilmoittautuminen Linnunradan bongausretkelle

Linnunradassa on kuvassakin
näkyviä  pimeitä pölypilviä, jotka estävät meitä
näkemästä galaksimme keskustaan.
Linnunradan keskusta sijaitsee Jousimiehen
tähdistössä ja se ei nouse horisontin yläpuolelle
Suomessa. Koko Jousimiehen tähdistö on
kuitenkin näkyvissä esimerkiksi Välimeren
maissa ja se on siellä hienosti näkyvissä loppukesän
ja alkusyksyn aikana. Kuva Jorma Mäntylä.
Linnunratabongausretki tehdään selkeällä säällä 15.9. Kuhmalahdelle (Uittomiehentie 149). Pilvisen sään sattuessa retki siirtyy seuraavalle päivälle (16.9.). Retki on tarkoitus tehdä henkilöautoillaja lähtö tapahtuu tähtironilta kello 19.30.

Jotta kaikki retkestä kiinnostuneet pääsisivät mukaan ja autoilijat saisivat kyytiläisiä, niin olisi hyvä jos molemmat (siis kyydin tarvitsevat ja kyydin tarjoajat) ilmoittautuisivat sähköpostitse osoitteeseen tampereenursa@tampereenursa.fi . Näin menetellen saan jonkinlaisen kuvan retkelle lähtijöistä ja kyytitilanteesta. Ilmoittautumisen voi tehdä jo nyt, ei tarvitse odottaa aivan viimeiseen päivään.

Kustannuksia tietysti tulee autoilijoille, ajomatkaa kun on rapiat 100 km edestakaisesta reissusta. Näin ollen olisi hyvä jos kyydin tarvitsijat varautuisivat maksamaan polttoainekuluja omalta osaltaan esimerkiksi 5 euroa/kyytiläinen. Toki muustakin summasta voi sopia kyytiä tarjoavan kanssa tai kyydin voi tarjota ilman mitään korvausta.

lauantai 26. elokuuta 2017

Lähde Linnunradan bongausretkelle Kuhmalahdelle!

Kuhmalahden rantasaunalta avautuu hieno näkymä etelään. Kuva Jorma Mäntylä.

Tampereen Ursa tekee yhteistyössä Kangasala luonto ry:n kanssa Linnunradan bongausretken Kuhmalahdelle perjantaina 15.9, tai jos silloin on pilvistä, niin lauantaina 16.9. Lähtö on tähtitornilta kello 19.30. Retki tehdään henkilöautoilla, joten jos kyytiisi mahtuu autottomia harrastajia tai Linnunradan bongaamisesta kiinnostuneita niin toivottavasti tarjoat kyydin.


Paikka, johon retki vie, on Kangasalan kunnan omistama rantasauna, osoite Uittomiehentie 149. Osoite on järkevää syöttää satelliittipaikantimeen tai kännykkään. Ajomatkaa kertyy noin 50 km suuntaansa. Tarjolla on rantasaunan tarjoamat palvelut kuten wc.  Paluu tapahtunee autokunnittain noin puolenyön aikaan. 

Etsikö pimeää taivasta?

Tampere on valosaastunut paikka.
Kuva Dark Site Finder / Goole.com
Tampereen Ursan tähtitornilla Kaupissa kysytään usein pimeää taivasta. Valosaaste on tornilla Tampereen keskustan läheisyydestä johtuen erittäin voimakasta. Eipä ole mikään ihme, että tähtiharrastajat niin tutut kuin tuntemattomat kyselevät pimeyden perään. Valitettavasti Tampereen valosaaste leviää hyvin laajalle alueelle ja pimeää taivasta ei aivan lähiseudulta löydy.

Missä sitten pimeää taivasta on? Siihen vastauksen antaa yksiselitteisesti nettisivusto Dark Site Finder (http://darksitefinder.com/maps/world.html) !

Tutustuminen kyseisen sivuston valosaastekarttaan kertoo, että edes jotenkuten siedettävä valosaasteen määrä on lähimmillään useiden kymmenien kilometrien etäisyydellä. Kartan valosaasteiset alueet on jaettu 15 vyöhykkeeseen ja Tampereen keskusta on luokiteltu kolmanneksi ylimmäksi. Valitettavasti tähtitorni kuuluu tähän alueeseen.

Oman kokemukseni mukaan siedettävän pimeä paikka on viisi pykälää alempana. Sellaisia alueita löytyy Sahalahdelta, Salmentakaa, Tampereen ja Oriveden välistä, Terälahdesta, läheltä Hämeenkyröä. Siuron länsipuolelta, Narvasta, Urjalasta, Akaan eteläpuolelta ja Laitikkalasta. Vähimmässäkin laskussa ajomatkaa kertyy 40–50 km, lähtipä sitten mihin suuntaan tahansa.

Koko Suomen alueelta täysin valosaasteetonta aluetta joutuu etsimään Lapista, jossa Urho kekkosen kansallispuisto, Lemmenjoen kansallispuisto, Muotkatunturin erämaa-alue osittain ja Käsivarren erämaa-alue ovat valosaasteettomia. Turun saaristosta Ahvenanmaan ja Turun välisellä osalla on lyhyt matka valosaasteetonta merialuetta, jossa saaret Enklinge, Kumlinge, Seglinge, Sottuga ja saariryhmä Hellö–Sommarön–Kökar ovat pimeän taivaan alueella. Tietysti alueen muutkin mutta pienemmät saaret ovat saman pimeä taivaan alla.

Vaikka asuisi tai etsisi pimeää taivasta maaseudulta, niin pienetkin valolähteet voivat pilata paikallisesti näkyvyyden taivaalle. Niinpä, jos se on omasta tahdosta kiinni, niin valosaastetta voi ja pitää torjua kaikin käytettävissä olevin keinoin. Niistä keinoista on kerrottu tämän blogin muissa artikkeleissa.