 |
Valosaaste on lisääntynyt kuvassa näkyvillä alueilla vuoden
2012 joulukuusta vuoden 2016 joulukuuhun.
Kuva © Kari A. Kuure, lähde NASA Earth Observatory.
|
Nykyteknologian ja elinkeinotoiminnan seuraus on
valosaastuminen. Se on voittoisa vitsaus, joka leviää päivä päivältä ja vuosi
vuodelta laajemmalle alueelle. Erityisen voimakasta valosaastuminen on
Suomessa, ja olemme ainoa maa Pohjois-Euroopassa, jossa valosaaste lisääntyy
merkittävästi. Vain Tukholman alue ja pari isompaa kaupunkialuetta Ruotsissa on
myös jatkanut valosaastuttamista mutta muualla valosaasteen määrä on jopa
vähentynyt neljässä vuodessa.
Lisääntyvän valosaasteen myötä Suomi on hieman erikoisessa
seurassa, sillä valosaaste on lisääntynyt merkittävästi vain Intiassa,
Kiinassa, Indonesiassa ja joissakin pienissä Aasian valtioissa, Lähi-idässä,
muutamissa Afrikan valtioissa, Etelä-Amerikan muutamassa öljyvaltiossa ja
Meksikossa. Yhdysvalloissa valosaasteen lisääntyminen on yllättävän vähäistä,
kokonaisuudessaan se on suunnilleen Ruotsin veroista.
Mitä valosaaste on?
Valosaaste on kaikessa yksinkertaisuudessaan valoa, joka
suuntautuu taivaalle joko vahingossa tai jopa tarkoituksellisesti. Yleensä valosaastetta
syntyy yhdyskuntarakentamisen seurauksena valoa ylös suuntaavien valoheittimien
ja aluevalaistuksen vaikutuksesta. Pohjoismaissa valoa myös heijastuu taivaalle
lumipeitteen vuoksi.
Taivaalle suuntautunut valo heijastuu takaisin maanpinnalle
pilvisyyden, ilmassa leijuvien aerosolien sekä (etenkin talvella) jääkiteiden
vaikutuksesta. Heijastunut valo muodostaa lähes läpinäkymättömän ”katon”, joka
nykyisin on väriltään punaruskeaa runsaan natriumlamppuvalaistuksen käytön
seurauksena. Aikaisemmin valosaasteen väri oli vihertävää
elohopeahöyrylamppujen käytöstä johtuen.
Valosaasteen
vaikutukset
Valosaasteen vaikutuksista on tehty satoja tutkimuksia ja
kaikissa niissä se on todettu haitalliseksi niin luonnolle kuin ihmisille. Valosasteisilla
alueilla asukkaat oirehtivat mitä ihmeellisimmillä tavoilla, nukkumisongelmat
ja stressi ovat niistä pienimmästä päästä.
Yksi valosaasteen merkittävistä seurauksista on tähtitaivaan
katoaminen. Kaupunki ja taajama-alueilla asukkaat eivät enää kykene näkemään
tähtitaivasta valosaasteen muodostaman ”katon” vuoksi. Elämme sanan mukaisesti
kuplassa, joka estää kaikenlaisen informaation pääsyn havaittavaksemme. Ainoa
tapa, jolla tästä ”kuplasta” pääsemme, on matkustaa aikanakin tunnin verran
asumattomille tai vain vähän asutusta olevalle maaseudulle. Ihmiset, jotka näin
ovat pystyneet tekemään kertovat ihastuneena tähtitaivaan ja Linnunradan
kauneudesta, kauneudesta joka meille kaupunkien ihmisille on vain kaukainen
haave ”jossain toisella planeetalla”.
Valosaasteen määrää
seurataan entistä enemmän
NASA laukaisi avaruuteen Maata kiertävälle radalle Suomi NPP-satelliitin[1].
Sen tehtävänä on valokuvata maapalloa 22 eri aallonpituudella yötä päivää.
Satelliitin erotuskyky on huikea ja ajantasaisia maankäytön yksityiskohtaisia
karttoja voidaan laatia vaikka päivittäin. Satelliitin käyttö antaa huimasti
uusia työkaluja yhdyskuntarakentamisen suunnittelijoille ympäri maapallon.
Suomi NPP laukaistiin avaruuteen lokakuussa 2011. Se kiertää
maapalloa aurinkosynkronisella radalla 834 km korkeudella.
NASA Earth Observatorio julkaisi ensimmäisen valosaasteesta
kertovan kartan loppuvuodesta 2012. Kartta oli koottu lukuisista Suomi
NPP-satelliitin ottamista kuvista, joista oli poistettu pilvisyyden varjostava
vaikutus. Samassa yhteydessä julkaistiin monia maaosan kattavia karttoja. Aivan
muutama päivä sitten (15.4.) NASA Earth Observatorio julkaisi uuden, viime
joulukuulle päivätyn kartan, jota vertaamalla vuoden 2012 karttaan voi helposti
päätellä muutokset, jotka johtuvat valosaasteen lisääntymisestä asutuilla
alueilla. Muutokset etenkin Suomen osalta on murheellista katseltavaa.
Valosaasteen ehkäiseminen
Valosaasteen ehkäiseminen on periaatteessa helppo juttu.
Tosin valaistuksen suunnittelu ja pitkä käyttöikä hidastavat huomattavasti ja
merkittävästi valosaasteen määrän kääntymistä alenevaan suuntaan. Tähän
vaikuttaa huomattavasti Suomesta puuttuva valosaastetta ehkäisevä lainsäädäntö
ja valaistussuunnittelun ohjeistuksen puutteellisuus näiltä osin. Nämä asiat
olisikin pikaisesti korjattava nykyaikaiselle tasolle.
Puutuvasta lainsäädännöstä ja puuttuvasta
suunnitteluohjeistuksesta huolimatta jokainen meistä voi tehdä omalta pieneltä
osaltaan jotakin. Ensimmäinen merkittävä muutos on vaihtaa valoa taivaalle
vuotavat valaisimet sellaisiin malleihin, joista näin ei pääse tapahtumaan.
Valoa tarvitaan vain kulkureiteillä, ei taivaalla.
Toinen merkittävä muutos on se, että valaistaan kulkureitit
vain silloin kun niitä käytetään. Tämä tapahtuu helposti liiketunnistimia
käyttämällä. Liiketunnistimia voidaan käyttää niin pihapiiristä kuin teillä ja
kaduilla. Niinpä yhdyskuntien valaistuksia suunnittelevien henkilöiden
pitäisikin laatia suunnitelmansa myös tämä lähtökohta huomioon ottaen.
Turvallisuus
Turvallisuus sisältää monia tekijöitä, mutta niistä tuskin
yksikään toteutuu vain valonmäärää lisäämällä. Tämä pätee niin
yhdyskuntarakentamisessa kuin yksityisten asumusten alueilla. Pihoissa näkee
usein käytettävän aivan liian tehokkaita aluevalaisimia. Useimmissa tapauksissa
ne ovat aivan turhia, sillä häikäisevä valonheittäjä muodostaa pimeitä
katvealueita, jotka joskus saattavat muodostaa turvallisuusriskin. Näin etenkin
keskikaupungilla, joissa useimmat ryöstöt ja muut rikokset tapahtuvat.
Turvallisuus muodostuu myös turvallisesta liikkumisesta ja
ympäristön hahmottamisesta. Kulkureittien riittävä valaistus, korkeuserojen
tunnistaminen jne. ovat oleellisia tekijöitä, joiden luominen vaatii
oikeanlaista valaistusta. Oikea valaistus ei kuitenkaan merkitse kirkasta ja
valomäärältään runsasta valaistusta, jotka luovat helposti valosaastetta, vaan
se voidaan toteuttaa valosaasteettomasti käyttäen oikeanlaisia valaisimia.
Huomautukset
[1] Satelliitti tunnettiin laukaisun aikana nimellä National
Polar-orbiting Operational Environmental Satellite System Preparatory
Project (NPP). Satelliitin omistaa United States National Oceanic and
Atmospheric Administration eli lyhyemmin US NOAA. Laukaisunsa
jälkeen satelliitti nimettiin uudelleen ja siitä tuli Suomi National
Polar-orbiting Partnership eli Suomi NPP.
Sana Suomi saattaa tuntua ihmeelliseltä satelliitilta, jolla
ei sinällään ole mitään tekemistä Suomen kanssa. Selitys onkin se, että
uudelleen nimeämisellä haluttiin kunnioittaa Verner E. Suomi (1915–1995)
nimistä meteorologia, joka toimi Wisconsin-Madison yliopistossa.
Verner E. Suomi syntyi Yhdysvalloissa perheensä kuudentena
lapsena, lapsia oli kaikkiaan seitsemän. Hänen vanhempansa olivat John ja Anna
Suomi, jotka puolestaan olivat muuttaneet Suomesta Yhdysvaltoihin vuonna 1902.
Verner E. Suomen ansioihin kuuluu hänen uraa uurtava työnsä satelliittien
käytön kehittäminen säähavainnoissa ja ilmatieteellisessä tutkimuksessa.
Verner E. Suomen henkilöhistoriasta voi lukea enemmän
Suomi NPP-satelliitista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti